synttärit oli ja meni

Tuli tuossa toissa viikonloppuna täytettyä vihdoinkin 18v. Pidin pikkusynttärit kotona, kerrankin vanhempien luvalla ja tulihan sitä sitten juhlittua aamuseitsemään asti. Viimeisenä kahtena viikonloppuna on tapahtunut liian paljon hauskoja asioita! Viime perjantaina olin Joose Keskitalon keikalla kesäteatterissa, lauantaina juopottelin hassussa porukassa kotona, sunnuntaina tein pakollisia 18v-juttuja, niinku kävin sivistyneesti yksillä, ostin röökiä, pelasin pelikonetta ja erosin kirkosta. Tänä perjantaina kävin baarissa kuuntelemassa punkkia ja pelasin myyräpeliä pöykkölässä. Lauantaina menin vegefiestan jatkoille ja sunnuntain sairastin kotona mutta sekin oli ihme kyllä kivaa, koska harvoin jaksan olla niin kauan kotona kerralla.

pistettiin Paulan kanssa meidän kämppä juhlakuntoon. idiksenä oli saada tila näyttään siltä että olisi joulu. oh, don't ask why :--D jani antoi mulle ihania kissatarroja lahjaksi, ja iskin ne heti mun iphoneen. haha kaikki ei arvosta mun puhelimen uutta ulkoasua mutta musta ne on aika sulosii sellaisella naiivilla ja ala-astemaisella tavalla ♥ Inari toi vielä discopallonkin

PMMP - Tytöt

Sur-rur - Ajoimme syksyä pakoon

Rakentava monologi siitä mihin iskulause-t-paidat voi työntää ja kuvia mun naamasta (tietty!)

Tuli tämmöinen hassu juttu mieleen. Oon monta vuotta miettinyt, miksi inhoan niin kovasti jotain slogan t-paitoja ja kuvia jossa on joku tosi fancy mietelause. Siis just niitä mitä weheartit ja tumblr on täynnä.
    Mulla halkeaa pää sillon, kun joku hihhuli moralisoi mun tekoja esim. "no sähän oot tosiaan kasvissyöjä miten voit muka syödä kananmunia" tai "et kai sä oikeasti oo tehny niin ja näin" tai sitte jakaa jotain päteviä elämänohjeita niinku paraskin zenmestari: "sun pitäs ottaa itsees niskasta kiinni ja ryhdistäytyy".  joojoo.
    Sitte kun joku molopää vielä tulee kadulla vastaan päällään t-paita johon on painettu joku tosi kliseinen elämänohje, vaikkapa LOVE LIVE LAUGH. Sitte sitä vaan aina miettii, että no ei vittu. Onko nää ihmiset nyt sitte nii upeita ihmisiä, että niiden paidoillaki on oikeus jaella muille elämänohjeita. kyllä pistää vihaksi. Ne t-paitojen tekstit on sitä paitsi yleensä ihan puhtaita itsestäänselvyyksiä. Näin kirpparilla yks päivä paidan, jossa luki  you'll never be as young as you are now . Ilmeeni:

ja oisin halunnut ostaa sen paidan ihan vaan sen takia, että voisin kirjottaa siihen isolla punaisella permanenttitussilla että YOU DON'T SAY
(ja ei, en oikeesti sortunut pistään blogimerkintään memekuvaa. Please forgive me!)
    Yksi outo teksti-t-paitojen alalaji on "humoristiset" itsensä morkkauspaidat. Miksi joku vapaaehtoisesti käyttäisi paitaa missä lukee "vaikea luonne" tai "omituinen höpöttäjä"? Miettikää tilanne, missä oot baarissa sellanen paita päällä. Joku tyyppi bongaa sut baarin toiselta puolelta ja on aikeissa tulla jutteleen ja tarjoon drinkin. Se kävelee itsevarmasti lähemmäksi kunnes se on niin lähellä, että se voi katsoa mitä sun paidassa lukee. "Omituinen höpöttäjä" kirkuu sun t-paita. Reaktio: okei hmmm. kuulostaa friikiltä,en tosiaankaan usko haluavani tutustuu johonki omituiseen höpöttäjään! Ensivaikutelma 10/10.
   Jos itse olisin t-paitojen graffojen suunnittelija, tekisin vain hienoja tekstejä paitoihin. Jotain tosi yllättävää ja hassua. Tai epäsopivaa. Sellasia tekstejä  että kun sen ohimennen sattuis lukaisemaan, joutuis hetken miettiin mitä helvettiä just luki. Esim "En ikinä oppinu ollieta, joten myin mun skeitin ja ostin longboardin" (näille ois kysyntää) tai "Jesse diggailee mua ehdoitta" "Olin vahinko" en tiiä teistä mutta mä ainaki käyttäisin noita hehehehhee. Tai siis, käyttäisin, jos suostuisin ylipäätään pitään iskulause-t-paitoja.
  ihan hullua miten paljon voi sää vaihtua vartissa. Eka oli tän näköistä. sitte yhtäkkiä auton ulkopuolella näytti tältä. o-ho.

tässä on törkeän chilli biisi. uuh ja aah.

Oon hyvilläni, miksen olisi?

Tänään tajusin, että oon ihan sairaan tyytyväinen mun elämään. Mulla on sairaan upeita tyyppejä ympärillä, perhe ja opiskelupaikka ja duuni. Mitä tässä enempää vois toivoakaan, synttäritkin on 1,5 viikon päästä. Joo, mistä huomaa että oon taas katellu jotain koskettavii afrikanlapsi-dokkareita jotka saa arvostaan elämän pieniä iloja jnejnejne.. Voisin jatkaa tätä mun kliseistä kiitosvirttä ilon kyynelillä maustettuna vaikka kuin pitkään, tai sitte vaan jatkan tästä mun peruspaskanjauhantatyylillä. 

  Tän päivän pelottavin hetki oli ihan varmana se, ku menin 1,5 vuotiaan hoitolapseni kanssa leikkipuistoon. Puiston penkit oli täynnä jotain caprihousuihin ja rumiin aurinkolaseihin sonnustautuneita melko nuoria äitejä, jotka tuntu kyyläävän mun jokaista liikettä. Miten nostan kersan vaunuista, miten lasken sen kaa liukumäkee ja lässytän sille. Kun hetkeksi vilkaisin puhelinta,se pikkukamu oli mättänyt jo suun täyteen hiekkaa ja pikkukiviä. Sitte menin esitteleen sitä hiekkanaamaa pitkin kyliä ja toivoin että mulle tultaisiin sanomaan, että on siinä äitinsä näköinen poika. Noh, ei tultu. 
  
 Mutta lapsenvahteilun jälkeen menin paulan kanssa joen rantaan lätiseen paskaa, nauramaan kuset housussa ja ottaan yhdet hermosiiderit. Mut mitä helvettiä, mä oikeesti oon viime aikoina silloin tällöin ruvennut salaa himoamaan jääkylmää siideriä vaikka en ole siihen pahemmin koskenut sitten yläasteen. tässä mä vähän elegantisti ja luonnollisesti tähyämässä taivaanrantaan sorry mates kun nää pari viime postausta ovat kuvien osalta olleet tosi egoistisiä. Yritän ruveta kantamaan sitä kameraa enemmän mukanani ja ottaa niitä kuvia muustakin kuin omasta naamataulusta.

Huomasin muuten, että katon almost kaikissa mun blogikuvissa suoraan eteen tai sitte vasemmalle. AINA. voi jumalauta tää menee yksitoikkoiseksi.