meni talvi rokulissa, minä kesää jonotin

Huomaa kaikissa kollaaseissa minun pieni naama, jolla on joko hassu hattu tai hassut folioviikset. eikö olekin kivaa? Selitykset kuviin tiivistettynä, olin valmistautumassa maailmanloppuun, olin humalassa, olin satanistien taiteiden tiedekuntalaisten pikkujoulu-uhri (:D), olin hauskojen ihmisten seurassa, askartelin ja maalasin, vietin uutta vuotta ja hyvästelin ukin,hänen karvahattunsa ja mummolan jonne en enää koskaan tule palaamaan. 

Viime viikko oli melko raskas. Viikonloppuna oli tosiaan ukkini hautajaiset. Vaikka sukutapaaminen tapahtui niinkin surullisen asian tiimoilla, oli ihanaa tavata sukulaisia joiden olemassa olosta en tiennytkään. Nyt paljastui pieniä osia juuristani, eli minulla pitäisi nyt olla parempi käsitys kuka minä olen ja mistä olen tullut. Voin vahvistaa, että näin ei tosiaankaan ole.
Sen tiedän, että täällä jossain syvällä sisimmissäni asuu näköjään kuolleeksi luultu pieni ahkera lukiolainen. Opin sen eilen, kun vielä 1 aikaan yöllä kirjoittelin parit historian esseet valmiiksi. Siinä oli enemmän panostusta kouluun, kun mitä olen tehnyt koko talven aikana. Tästä on hyvä jatkaa. En pysty kirjoittamaan enempään nyt,palataan asiaan ehkä ensi viikolla.

BW film

Skannasin mun ottamia mustavalkofilmikuvia. Hassu ja harmaa päivä takana. Räntäloskavesisateessa rämpimistä, hyviä keskusteluja, hyviä kahveja ja uskomattoman videotaiteen tekemistä kuvataidekoulun taukohuoneessa. Puhumattakaan velvollisuuksien välttelemisestä ja ihanista vuohenjuusto-aurinkokuivattu tomaatti-pesto-leivistä joita tein äsken iltapalaksi nam!

Se saa linnut laulamaan

Huomasin yksi päivä, että kun ylioppilaskirjoitukset loppuivat tältä syksyltä, mun elämästä on tullut noin viisi kertaa onnellisempaa. On aikaa istahtaa alas, maalata koko ilta jos siltä tuntuu. Kahvitella monta tuntia ystävien kanssa, joiden näkeminen on viime aikoina jäänyt vähemmälle. Tanssia aamun asti ja juoda ehkä pari drinkkiä liikaa. Tuntuu että arkena on enemmän aikaa myös siksi, ettei minun tarvitse enää katsoa televisiotakaan, koska lempisarjani 70's show ei tule enää tv:stä.

Tajusin myös päässeeni kokonaan yli menneisyydestäni. Kaikki paska mitä joskus on tapahtunut, on nyt totaalisesti käsitelty ja unohdettu. Mulla on sellainen olo kuin olisin uudestaansyntynyt ja aloittanut kaiken uudelleen puhtaalta pöydältä. Vaikka oikeasti mikään ei ole radikaalisti muuttunut. Paitsi ehkä jossain määrin sieluntila, seura ja vapaa-ajan määrä. Ehkä tää on sitä paljon puhuttua aikuistumista. Tai ehkä tää on sitä että olen pienesti ihastunut enkä jaksa ottaa stressiä enää yhtään mistään. Paitsi töistä joita  mun harteille onkasaantunut viime aikoina a i v a n liikaa.

Toissapäivänä meidän koulun abeilla oli 80-lukuteemapäivä! Meidän koristeluporukka oli tehnyt tuntikaupalla töitä että koulusta saatiin upean näköinen, ja oli se kyllä kaiken vaivan arvoista. Illemmalla lähdettiin Onnelaan jatkoille. Olisin skipannut sen baarin jatkot ilman muuta, mutta kun oli ilmainen sisäänpääsy ja narikka, ja juomat puoleen hintaan. Oli mielettömän hauskaa krebailla vähän erilaisessa seurassa vähän erilaisen musiikiin (kasariklassikoiden) tahtiin. Voisin pistää siitä jotain kuvia sitten ehkä ensi viikon puolella. Tykkäsin ku sai kerranki pukeutua oudosti ja käyttää mun ihanaa tekonahkavyölaukkua ilman että sai osakseen outoja katseita ku melkeen kaikki tiesi että on teemapäivä :--(

Mutta pidemmittä puheitta: tässä on kuvia kiasmasta.
 
Toissayönä heräsin keskellä yötä ja tajusin että elämä on syntymästä toipumista, nuoruudesta selviämistä ja kuolemaan valmistautumista. Aika raadollista.
Sitte vielä ote viikonlopun soundtrackista: (en tiedä voiko näitä kuunnella johtuen mun hienosta asettelusta mutta yrittäkää!)

Oli muuten upea fiilis, kun melkeen 100 abia tanssi thrilleriä koulun aulassa perjantaina koulussa, ja myöhemmin Onnelassa uudestaan.

kesä meni kolisten

Kesä on mennyt törkeän nopeaa. En muista mihin olen kaiken tämän ajan käyttänyt, sen muistan että kävin viime viikonloppuna kieringissä ja toissaviikonloppuna Oulu187:ssa. Muutama viikko sitten kävin myös mökillä hassulla porukalla ja tässä on siitä kuvamateriaalia: En muista milloin tuleva syyslukukausi olisi kuumottanut näin pahasti. En ole varma jaksanko kohdata kaikki ne haasteet, mitä abivuosi kaikilla mausteilla tuo tullessaan. Tänään tein itselleni toimintasuunnitelman syksyä varten ja päätin että otan itseäni niskasta kiinni ja mm aloitan kirjoituksiin luvun. huomenna aloitan. ehkä. tai..... sitten nään pitkästä aikaa rakkaan ystäväni Merin ja koluan rollon kirppareita. Veikkaan jälkimmäistä.

Eilen oli muuten hauskin ilta pitkään aikaan! Näin ihmisiä joiden kanssa hengailu on jäänyt kesällä aivan liian vähäksi, tapasin uusia riemastuttavia tuttavuuksia ja analysoin kirkkolammen kauniiden talojen arkkitehtuuria Janin kanssa ja tanssin moottoritiellä nykytanssia. Ai että.