Invite me to the war every night of the summer /ASK ME QUESTION

Nää kuvat on elokuulta (hehe eli yli kolme kuukautta myöhässä), mutta halusin pistää näitä tänne näin, ku kesäisten kuvien auttaminen jotenkin helpottaa niin paljon tätä talven sietämätönvittusaatana-fiilistä.

 Mutta toisaalta ihan kiva että talvi on tullut koska:
 Kävin perjantaina extemporereissulla isäni kanssa Pyhätunturilla lautailemassa ja rentoutumassa. Oli tosi kivaa lautailla ekan kerran kahteen vuoteen, vaikka alussa olikin taidot vähän ruosteessa. Tajusin myös että mun isä on törkeän siisti tyyppi, kun keskusteltiin sen kanssa yli tunti islantilaisesta musiikista ja fiilisteltiin Tuomari Nurmiota. Ja sen mielestä Sydän, Sydän on hyvää musaa. MITÄ

  Seuraavana päivänä menin Kauppayhtiölle Vitus-taidefestivaaleille. Pirtti oli tupaten täynnä, viini virtasi ja tunnelma katossa! Tänään vietin koko aamupäivän lämpimässä kainalossa peiton alla katsellen brittikomediasarjaa Black Books. Ihan loistava ohjelma, suosittelen! Ajattelin, että voisi olla hauska tehdä kysymys-postaus. Että te voitte kekkailla mulle hauskoja ja vaikeita ja mielenkiintoisia tai ihan tyhmiä kysymyksiä, johon sitte vastailisin vaikka videolla tai sitte tekstinä. Mitä ootte mieltä? Mihinkään liian henkilökohtaiseen en välttämättä vastaile. Eli kommenttia tulemaan vain! I was thinking, that it would be fun to do question-post. So if there's something you wanna ask for me, don't hesitate to put some (SHITLOADS OF) questions to the commentbox!

Oon hyvilläni, miksen olisi?

Tänään tajusin, että oon ihan sairaan tyytyväinen mun elämään. Mulla on sairaan upeita tyyppejä ympärillä, perhe ja opiskelupaikka ja duuni. Mitä tässä enempää vois toivoakaan, synttäritkin on 1,5 viikon päästä. Joo, mistä huomaa että oon taas katellu jotain koskettavii afrikanlapsi-dokkareita jotka saa arvostaan elämän pieniä iloja jnejnejne.. Voisin jatkaa tätä mun kliseistä kiitosvirttä ilon kyynelillä maustettuna vaikka kuin pitkään, tai sitte vaan jatkan tästä mun peruspaskanjauhantatyylillä. 

  Tän päivän pelottavin hetki oli ihan varmana se, ku menin 1,5 vuotiaan hoitolapseni kanssa leikkipuistoon. Puiston penkit oli täynnä jotain caprihousuihin ja rumiin aurinkolaseihin sonnustautuneita melko nuoria äitejä, jotka tuntu kyyläävän mun jokaista liikettä. Miten nostan kersan vaunuista, miten lasken sen kaa liukumäkee ja lässytän sille. Kun hetkeksi vilkaisin puhelinta,se pikkukamu oli mättänyt jo suun täyteen hiekkaa ja pikkukiviä. Sitte menin esitteleen sitä hiekkanaamaa pitkin kyliä ja toivoin että mulle tultaisiin sanomaan, että on siinä äitinsä näköinen poika. Noh, ei tultu. 
  
 Mutta lapsenvahteilun jälkeen menin paulan kanssa joen rantaan lätiseen paskaa, nauramaan kuset housussa ja ottaan yhdet hermosiiderit. Mut mitä helvettiä, mä oikeesti oon viime aikoina silloin tällöin ruvennut salaa himoamaan jääkylmää siideriä vaikka en ole siihen pahemmin koskenut sitten yläasteen. tässä mä vähän elegantisti ja luonnollisesti tähyämässä taivaanrantaan sorry mates kun nää pari viime postausta ovat kuvien osalta olleet tosi egoistisiä. Yritän ruveta kantamaan sitä kameraa enemmän mukanani ja ottaa niitä kuvia muustakin kuin omasta naamataulusta.

Huomasin muuten, että katon almost kaikissa mun blogikuvissa suoraan eteen tai sitte vasemmalle. AINA. voi jumalauta tää menee yksitoikkoiseksi.