Friday, 21 June 2013

kukaan ei odota minua, miksi nousisin?

Kesäkuun 1. päivä siirryin hektisestä aikakäsityksestä tyhjiöön nimeltä saamattomuus. Päivät valuvat ohi tuijottamalla kattoon, tosin välillä nään ihmisiä ja saan aloitettua uuden ikuisuusprojektin.

 Siirryin passiiviseksi tarkkailijaksi. Luin muiden kirjoittamia tarinoita, sarjakuvia. Katsoin muiden tekemiä maalauksia, elokuvia, piirroksia. Katsoin ompelukonetta, kynää paperia maaleja. Jos sainkin jotain aikaiseksi, se tapahtui kolmelta aamuyöllä kun lokit kirkuvat rannassa rankkasadetta ja koko luonto huokaili ihmiskunnan uneen, eikä ketään ollut näkemässä.

Tällä hetkellä ajatukseni on kuitenkin muualla. Nyt ei mikään voisi kiinnostaa enempää ja vähempää kuin tulevaisuuden suunnitelmat. Onhan tämä se päivä, jolloin paha saa palkkansa ja hyvä saa opiskelupaikan. Minäkin ehkä ensi vuonna, kun olen vihdoin valmis.

 Päätin tänä kesänä rakentaa itselleni puumajan jonne mennä piiloon yksinäisiltä sunnuntailta täydessä talossa ja tiistailta jolloin kaikki on oikeastaan jo hävitty. Sitä ennen ostan kuitenkin viinirypäleitä, tupakkaa ja uudet harmaat tussit, joilla voin maalata harmaan sadesään taivaalta. payphoneoflove Saapas nähdä, millainen juhannus tulee! Suunnitelmissa olisi vähän grillailua ystävien kanssa, kierros yötivolissa fiiliksen vuoksi ja sitten ehkä baariin, jos siellä olisi edes muutama ihminen, jotka myös jättivät kesämökit rauhaan.

No comments:

Post a Comment