Elämä on yksinkertaista ja rutinoitunutta. tiedän, mitä teen joka arkipäivä tiettyyn aikaan. Varmaan siksi
olen kokenut aika paljon déja vuita tänä keväänä. Vaikka eipä se minua oikeastaan häiritse,
se häiritsee enemmän, että ne rutinoituneet päivät eivät ole kauhean aktiivisia.
Kansanopiston lukukausi loppuu 1,5 kuukauden päästä, enkä jotenkin vielä ole valmis sanomaan
hyvästit Limingalle. Vastahan minä tänne tulin. Toukokuun lopussa saan heittää hyvästit sille
itsenäisyydelle, ja rauhalle, jonka sain. Aion hommata itselleni oman asunnon aikaisintaan syksyllä.
Mutta missä kaupungissa, se ei ole vielä varmaa. Siihen asti pyörin porukoiden nurkissa, ja ravaan
pääsykokeissa ja näillä näkymin myös festareilla ja Nepalissa. Ei paha ollenkaan.
No comments:
Post a Comment