Lumekeikkailua ja erinomaisen hauskoja (ja vähemmän hauskoja) tapahtumien kulkuja

Kävin toissa viikonloppuna Iniksen kanssa Suomineidon alapäässä (read as helsingissä) pyörähtämässä. Meidän oli tarkoitus mennä katselemaan Placebon keikkaa. Oikeasti mulla ei olisi ollut saumaa lähteä reissuun, seuraavana maanantaina oli ranskan kirjoitukset joten eipäs tullut opiskeltua. Mutta eipäs sen puoleen päästy Placeboakaan katselemaan, se peruttiin puolisen tuntia ennen shown alkua. Aluksi vähän harmitti, mutta haettiin Viinarin kanssa kaupasta vähän mietoa keskiolutta ja kehiteltiin illan plääniksi Circuksessa järjestetyt Rottafestit. Pääsylippu ja narikka olivat kalliit, kalja kallista ja pahaa (puhumattakaan siitä ,miten kauan sitä joutui jonottamaan!) mutta Notkean Rotan superenerginen keikka ja pari SMC hoodratsien vetämää viisua pelasti koko illan! SINÄ OLET KAKKAPYLLY ostin mahdollisesti maailman hienoimman kangaskassin levykauppa äxästä. Mun paskan huumorintajun tuntien ei ole yllätys, että olen halunnut tuota kyseistä asustetta jo melko kauan. Tän ja yhden UFFilta sikakalliilla lunastetun samettipaidan ja trasher-arskojen lisäksi mun materiahankinnat rajoittuivat täydellisen viininpunaisiin vakosamettihousuihin, jollaisia olen koittanut metsästää kissojen,koirien ja karttojen kanssa puolisen vuotta! fotogeneettinen tervakeuhkomatkatoverini Inari, jonka esteettinen röökaaminen vei reissun aikana suuren tilakapasiteetin muistikortiltani. Voin kertoa että kuumotti nähdä noin monta siivekästä olemassa olemassa noin pienessä tilassa noin nälkäisinä ja lihanhimoisina... e-en tosiaankaan kammoksu lintuja. En ainakaan puluja. En ainakaan myönnä.
Seuraavana päivänä kierreltiin vähän kylttyyrisiä köhteitä niinku Kiasmaa. Ajattelin pistää huomenna kuvamateriaalia Kiasman seikkailulta, koska muuten tää postaus olisi noin kilometrin mittainen enkä edes itse jaksaisi skrollata sitä läpi. Palasimme rolloon yöjunassa, ja koska menimme fiksuina tyttöinä ostamaan junaliput hyvissä ajoin eli noin 10 minuuttia ennen junan lähtöä, meidän oli pakko ostaa lemmikkivaunupaikat. Voin kertoa että siellä vaunussa ei pahemmin sinä yönä nukuttu. Asiaan saattoi vaikuttaa laatikollinen pieniä vihaisia perhoskoiria jotka räksyttivät lähes joka pysähdyspaikalla, ja se ettei lemmikkivaunun penkkejä saa ala-asentoon. Joka tapauksessa selvisimme suhteellisen elossa kotiin. Parin viikon päästä syyslomalla etelä kutsuu taas! huh-huh.