Äsken kävellessäni ystäväni luota kotiin kuulin joutsenten kirkuvan vähän matkan päässä rannassa. Siinä oli jotain hyvin surullista, ja tajusin lopullisesti, että talvi on täällä ja muuttolinnut ovat kohta kaikki lähteneet pois. Vaikka konkreettisestihan talvi on ollut läsnä syysloman lopusta lähtien. Nyt ei ole pienintäkään epäilystä etteikö tämä lumipeite pysyisi kevääseen asti sitkeästi maanpinnalla.
Joutsenista mieleen tämä yllä esiintyvä, kuukausi sitten tekemäni sarjakuva. Sen on voinut bongata myös Lapin Kansassa, mutta painojäljestä johtuen se ei tullut oikein oikeuksiinsa. Siitä johtuen tuntui että halusin julkaista sen jossain hieman parempi laatuisena.
Mitä sanoisitte muuten, jos rupeaisin enemmänkin tunkemaan kätteni tuotoksia tänne blogisfääriin (Mulla ois nimittäin ihan mukavasti uutta matskua skannattuna sähkömuotoon)? Jotenkin turruttaa aina postailla omaa naamaa ja omaa elämää valokuvien kautta. Tällä hetkellä se kaikki tuntuu hyvin turhalta ja egoistiseltä. Musta tuntuu että piirustukset heijastelee mun arkea enemmän kuin mikään valokuva, koska se on se juttu mitä teen vähintään 5 tuntia päivässä ja siihen käytän kaiken rajallisen keskittymiskykyni ja energiani.
Today I heard the last swans of our town screaming as they were leaving to the south for winter season. It was some how shocking and miserable moment, and I remembered this comic strip I made about month ago to the local news paper.
Translation to the comic:
1.)" Today I noticed swans were leaving to the South."
2.)" I was sad and I started to make handcrafts. "
3.)"Now the swans will be always with me."
PMMP: Joutsenet
Sielun Veljet - Talvi
ihana toi sarjakuva! guuurl u talented!
ReplyDeletevoi kiitoksia paljosti!
DeleteMusta ois kyllä kiva nähdä enemmänkin sun kättenjälkeä, kovin on kaunista viivaa tuossa ylempänä :--) Kuka tahansa osaa ottaa kuvan itestään päivän rytkyissä, mutta tuollaiseen tarvitaan jo vähän päätäkin.
ReplyDelete