pää(s)iäinen

Olin vastikään kun pääsiäsistä juhlittiin, mummolassani kyläilemässä. En tiedä oliko se heidän kannaltaan kovin antoisaa, mutta onko siinä jotain vikaa kun haluan viettää lomani makaamalla aloillani luvan kanssa ja tuhlata jokaisen sekunnin minkä käsiini saan, viimeiseen päivään asti. Vaikka enhän minä oikeasti halua, mutta sitä minä silti teen. Vaikka viereisessä huoneessa olisi sukulaisia jotka nähdäkseni matkustin 100 km etelään, väsyn kimakkaan huutamiseen ja päivittelyyn ja niihin iänikuisiin lätkämatseihin ja riehuviin lapsiin ja kangistuneeseen vuorovaikutukseen.

Onko ihme, että väsyttää eikä jaksa mitään, kun koko ajan pitää kaikkea ja olla tavoitettavissa ja näkyä ja nähdä ja aistia liikaa kerralla.  Jotenkinhan sen harmonian pitää pysyä yllä, jostain se on pois.

Pyhäpäiviä inhoan ja rakastan. Joulu on ihana, pyhyys ja hyväntahtoisuus tunkee ovista ja ikkunoista sisään. Ei ketään vituta muutakuin ajaessa jouluaattoaamuna markettiin ostamaan viimeiset pakolliset jouluostokset. Sukulaisten ilmeet itsetehdyn lahjan avatessaan. Lasten odotus ja lanttulaatikko ja koirat hölmistyneinä lahjapaperikasoista, yrittävät varastaa pakettiruusukkeita.
 Pääsiäinen taas! En pidä lampaasta enkä mämmistä enkä pashasta.

vaikka reissussa olo on kivaa, en tykkää olla vieraana. on vaikea tuntea itsensä rennoksi toisen kotona missä ei saa edes syödä aamiaista alusvaatteissa.

-----------------------
Tänään olen kuitenkin reipas ja teen kaiken mitä minulta vaaditaan ja vielä enemmän. Soitan puheluita ja kirjoitan sähköposteja ja katso, kuinka minä maalaan ja opin käyttämään photoshopia! Kun valahdan väsyneenä yhdeltätoista illalla sänkyyni kaiken antaneena, hämmennyn jo valmiiksi sekavista unista, joita tulen taas näkemään. Aamulla kirjoitan ne muistin aikana ylös, eihän sitä koskaan tiedä mitä niillä voi vielä tehdä. Tai ainakin oppia jotain itsestään.

Tuttuni sanoo että yhteiskunnasta sairastuu, mutta ehkä huonommin menisi yksin. Kuka minusta pitäisi
huolen heikkona ja sairaana ellei äiti ja yhteiskunta? Koska omat ajatukset pystyvät satuttamaan pahiten.

PS. Tänään tuli postissa kivoja lappusia. Sain kutsun valintakokeeseen Lahden muotoiluinstituuttiin ja Ouluun medianomilinjalle! Hymyilyttää.