Laulu sadepäivän varalle

Tänään tajusin erään aika painavan faktan, mikä sai mun erinomaisen sadepäivän hieman tolaltaan. Käyn lukion 3,5 vuoteen, joten minulla on vielä 2,5 lukukautta jäljellä. Parhaat ystäväni muuttavat täältä jo ensi keväänä etelä-suomeen jos suunnitelmat pitävät kutinsa. Minä jään tänne. This scares the shit out of me. Mitä teen sitten? Pelkään että viimeisetkin rippeet tiiviistä ystäväporukastani hajoaa. Ystävyyssuhteita on muutenkin lukion aikana kariutunut enemmän tai vähemmän, pelkään että jään yksin ja/tai flippaan totaalisesti. Vaikka yritän olla mukava ihmisille, ja kohdella heitä paremmin kuin itseäni, tuntuu välillä että oon maailman pellein muija ja rivit mun ympärillä harvenee. Kaikista eniten loukkaa, että rakkaat ihmiset, jotka ovat paskoneet lasinsirpaleita mun ihon alle, eivät pysty luottaan muhun. Vielä groteskimman tästä tilanteesta tekee se, että mä luotan niihin sokeasti. Pelottaa myöskin Rovaniemen jättäminen lukion jälkeen. Olen aina asunut täällä, enkä tiedä miten sopeutua uuteen kaupunkiin, varsinkin kun ne rakkaimmat ihmiset jäävät napapiirin toiselle puolelle. Toisaalta odotan sitä innolla, toivon että voin aloittaa kaiken puhtaalta pöydältä ja tutustua moniin uusiin upeisiin ihmisiin ja voittaa monta haastetta, jotka tuntuvat aluksi mahdottomilta ja kasvaa pääni sisällä. Tämä ei tosiaankaan taida olla positiivisin postaukseni. Mikäpäs teki päivälle sen kauniin loppusilauksen, joka katkaisi savusalon selän: sateen tauottua ja asfaltin kuivettua lähdin aivojenpuhdistus lenkille mukanani koira ja cruiser. Alamäkeä rullatessani tajusin, että lauta menee t o d e l l a hitaasti , vaikka yleensä vauhti oli siinä kohtaa rullatessa hurja (siis aloittelijalle). Jaahas, laakerit paskana. Jaahas renkaat menee vaihtoon. Sitten huomasin että olin onnistunut paskomaan myös nilkkani jossain välissä. Kaiken lisäksi mulla ei oo massia ostaa uusia rullia ja laakereita cruisiin :--( Ei tälle voi ku nauraa. Tässä on tosin hyvätkin puolensa; joudun viettämään koko viikonlopun neljän seinän sisällä koulukirja kädessä joten koeviikko saattaa mennä jopa hyvin. MUTTA tässä viikossa on ollut muutakin hyvää! Toissapäivänä kävin ihanien tyttöjen kanssa korkkaamassa terassikauden KY:llä! KYLLÄ. Sen jälkeen menin näiden samaisten naikkosten kanssa pitkästä aikaa elokuviin, katsomaan Dark Shadowsin. Sen jälkeen eksyimme (tai krhrmhmm minä eksyin)auringonlaskuun näyttelemään napaa vastaantulijoille ja heittelemään ollieita ja lentelemään skeittirampilta alas. MUTTA siitä ensi postauksessa ! Tää oli vain tämmöinen sneaky peaky teaser, tyyliin "pysykää kanavalla" "eikä siinä vielä kaikki" "tapahtuu ensi jaksossa" "to be continued" ahahah tuli mieleen lapsuuden eeppiset pokémon-jaksot, jotka oltiin jaettu moneen jaksoon ja jakson lopussa luki aina just noin :' D

 Ihanalle Paulalle  ^ kiitokset taas lärvikuvien napsimisesta♥

Perinteiseen weekday illusion-tapaan päätin heittää postauksen loppuun vielä höpön gifin. P.S: (en malta lopettaa kirjoittamista!) löysin tänään kirpparilta 4 eugenillä törkeän karmean ja aika tosi hienon discopallolampun. Tiedättekö niitä pyöriviä mustia muovipalloja, joissa on värikkäitä muoviruutuja joista loistaa valoja 8))) Kuin tehty sheikkaan yksin himas-krebailuun!

Heikki kuula - musta päivä

                                    Leijonamieli & Putkimiehet - laulu sade päivä varalle

                                                                     Beatles - hey Jude